Maihin kaukaisiin
UUTUUS LEVY
Maihin kaukaisiin -äänite
Tulkinnallisesti vahva, melodinen ja kau
Lue lisää »
Maihin kaukaisiin
UUTUUS LEVY
Maihin kaukaisiin -äänite
Tulkinnallisesti vahva, melodinen ja kau
Lue lisää »
Carita Kallio
Varikonkatu 10
38210 Sastamala
050-3425134
Viljavat vainiotLauantai 31.1.2009 klo 21:43 - Carita Kallio Kun katselin huojuvaa viljaa, minut nostettiin viljapellon yläpuolelle ja sain katsella viljavaa peltoa yläilmoista, aivan kuin lintuperspektiivistä. Kun katsoin peltoa, näin myös sen ääriviivat. Pelto oli Suomen maan muotoinen. Katsellessani sitä, huomasin suuren pisaran putoavan taivaasta ja ymmärsin sen olevan Jumalan kyynel. Mietin ja kysyin Jumalalta, miksi Hän itkee. Samassa minulle näytettiin ojanpientareet, jotka kiersivät Suomen maata. Ja aivan kaikkialla, ojanpientareen reunoilla ja ojissa, oli sirppejä, jotka oli heitetty pois. Osa sirpeistä oli likaisia, osa ruostuneita ja osa niin hiomattomia, että niitä ei voinut käyttää. Ymmärsin, että Jumalan kyyneleet koskivat näitä pois heitettyjä sirppejä. Viljava maa odotti sadonkorjaajia, mutta niitä ei ollut. Oli vain sirppejä, hylättyjä leikkuuvälineitä, jolla pitäisi leikata viljaa taivaan aittoihin. Mutta missä olivat ne, joiden pitäisi leikata kypsää viljaa, korjata satoa, kerätä eloa? Poissa! Heitä ei ollut. Näin ajatellessani laskettiin mieleeni laulu sanoineen ja melodioineen, joka vielä vahvisti näkyä, jota olin saanut katsella. Uskon, että nämä kaksi voimakasta kokemusta yhdessä, olivat todellakin Jumalan maailmasta annettuja. Siksi toivon, että voisin tulevina päivinä tallettaa tämän laulun seuraavalle, jo ajatuksissa olevalle, äänitteelle, jotta kaikki voisivat sen kuulla. Saakoon kuitenkin tämä näky puhutella meitä kaikkia ja rohkaista puhdistamaan sirppejämme ja käyttämään niitä kypsän viljan leikkaamiseen ja elopellolla työskentelemiseen. |
|
Hieno näky! Taivaallinen! Jumalan sotamiesten tulisi lähteä liikkeelle ja nähdä sydämessään se hätä lähimmäisensä puolesta, jota ovat paaduttaneet sydämensä Jumalan äänelle ja etsivät silti lohdutusta elämäänsä. Eräs tuttavani sanoin osuvasti "Uskoisin, jos tietäisin mihin uskoa?" Mitä voimme tehdä asiassa?
Luotan sydämeni ääneen, Jumalan rakkauteen ja Hengen johdatukseen. En niin paljoa itseeni tai osaamiseeni. Kokeilen välillä, kuten pieni lintu - uskonsiipieni lentovoimaa - taidan pysyä vielä pesässä. Poikanen - no onneksi on välillä ruoka-aika, hengen ja ruumiin ravintoa.
Tärkeintä mielestäni on elää luonnollista uskonelämää - annamme Jumalan puhua puolestamme kaikissa teoissanne ja annamme hänelle yksin kunnian ja ylityksen! Välillä taasen on joku asia syytä tarkistaa raamatusta.
Itsekkin pyytää raamattua lukiessaan Jumalalta armoitusta lukea sitä oikein ja ymmärtäisi kuitenkin Sanan suuruuden, mutta osaisi sen sanallisen sanoman ja vertauksen.
Välillä joku raamatunpaikka innoittaa sydämessä niin, että se aukeaa sielussa niin kuin koskaan ei ole aikaisemmin lukenut sitä raamatunpaikkaa. Henki avaa asian lukijalleen, aivan uudestaan "näkynä" sielun silmin. Näin kävi minulle kuin luin 10 viisasta neitsyestä öljylamppunsa kanssa. Sieluni heräsi voimakkaasti ja halusin tehdä lähes kaikkeni kaiken maailman uskovien puolesta, jotka elävät tätä niin tunteetonta ja kylmää aikaa. Sydämeni täytti rukous ja hätä, Herrani anna meille voimasi, opeta meitä rakastamaan anna meille sitä alkuseurakunnan oikeaa rakkautta, oikeaa hengentuntua, Jumalani kuule meitä, me kaipaamme sinua! Totesin, että Pyhä Henki, puollustajamme ja johdattajamme, osallistui rukoukseeni!
Tämmöisiä me ihmiset olemme - vajavaisia! Yritämme tehdä järjellisesti parhaamme. Yritämme kertoa muille Jeesuksesta, mutta samalla meidän tulisi huoletia muista uskonveljistä ja -sisarista.
Näkysi kaltaisesti, asian toinen puoli, jos elonkorjuumiehiä on vähän, niin kuka kylvää uutta siementä? Pitäisikö uskovan herätä uskossaan? Ja toteuttaa Rakkauden käsky? Olemme vajanaisia, ilman näkyä Henki ei voi johdattaa meitä.
Mutta uskossa olemme Herrassa iloisia ja rakastavaisia - sillä Jumalan ihmeellinen lunastustyö ja armo - siitä me olemme tulleet osallisiksi! Sillä olemme saaneet Jumalan armosta ja hänen kutsustaan kokea uudeksisyntymisen ihmeen!
Jesaja 55 ja 35 innoittaa minua, toivon Jumalalta johdatusta elämääni!