Kiire, kiire, kiire...

Tiistai 18.11.2008 klo 10:02 - Carita Kallio

Ja mikä harmillisinta, minulla ei ole aikaa Jeesukselle. Kaiken tohinan keskellä ole unohtanut Mestarini täysin. Tiedän, että Hän on vierelläni, mutta uskon, että myös Hän tahtoisi viettää hetken kanssani. Kunpa osaisin, kuten Jeesus aikoinaan, vetäytyä erilleen, yksinäiseen paikkaan rukoilemaan ja rauhoittumaan.

Kuitenkin minusta tuntuu, että oma rukouskammioni on täynnä huolia ja tekemättömiä töitä ja melkein unohtuneita asioita, jotka kummasti tulevat mieleen juuri silloin, kun olisi edes hetki aikaa Jeesukselle.

Itsehän minä itseäni töihin patistan, eikä kukaan muu. En osaa edes hetkeksi irrottautua arjen vaatimuksista. Tässä on minulla paljon muutettavaa ja opittavaa. Vaikeinta on varmaankin luopua vanhoista tavoista ja tottumuksista. Mutta haluan, että elämässäni tapahtuu muutos. Olen päättänyt edes yrittää....